Mikael Jungner sohaisi muurahaispesää Twitterissä kertomalla hyvin yksinkertaisen totuuden – Verotus on pohjimmiltaan varastamista. Kaikkien vähä-älyisten ”öhö öhö, onpa pöljä ajatus” ja ”muuta sitten Somaliaan” – somekommenttien ohessa, kirjoitti myös Frank Martela hieman pidemmän pohdinnan aiheesta blogiinsa (joskin myös siinä kehotettiin muuttamaan Somaliaan).
Kirjoituksessaan Martela tuo esiin, että loppukädessä ainoa ”luonnonoikeus” on vahvimman oikeus. ”Jos sinulla on armeija ja minulla vain paljaat käteni, sinä voit pakottaa minut tekemään asioita, voit ottaa omaisuuteni ja viime kädessä vaikka tappaa minut. Vahvempi määrää ja heikompi voi vain kitistä ja alistua. […] Historiassa vahvempi on aina alistanut heikompaa: aateliset maanviljelijöitä, tilanomistajat torppareita, venäläisvalloittajat suomalaisia.”
Verotus on osa tätä alistamisen jatkumoa. On aivan absurdia ajatella, että omaisuuden ottaminen väkisin olisi yhtään eri asia riippuen siitä, ottaako omaisuuden varasjoukko, kyläpäällikkö, kruunu, vouti, puolue vai demokraattinen yhteiskunta. Tämä on se keskustelun moraalinen osa. Onko verotus varastamista? Mielestäni on. On älyllisesti epärehellistä väittää, että varastaminen muuttuu ei-varastamiseksi jos rahoilla tehdään omasta mielestä kivoja asioita, tai jos varas on omasta mielestä se oikeutettu hallitsija.
Tämän jälkeen voidaan erikseen keskustella siitä, minkälaista instanssia tarvitaan ylläpitämään oikeuksia, miten sen toiminta voidaan rahoittaa ja ennen kaikkea – kuinka paljon sitä toimintaa pitäisi olla. Olen itse sitä mieltä, että valtio on nykymaailmassa pääsääntöisesti pakollinen toimija, jonka vastuulla kannattaisi olla ainakin poliisi, oikeuslaitos ja maanpuolustus. Kaikki tämän päälle tuleva pitää perustella erikseen.
Martela ja monet muut kuitenkin vetävät valtion ja yhteiskunnan väliin yhtäläisyysmerkin. Aivan kuin koulu olisi sama asia kuin siellä olevat oppilaat ja opettajat, vaikka jokaisella on kuitenkin yksilönä oma elämä myös koulun ulkopuolella ja sen sisällä.
Yhteiskunta voi ilman valtion mukaantuloa ja etenkin ilman Suomen tasoista ryöstöverotusta mahdollistaa ihmisille koulutuksen, työpaikan, kodin, terveydenhuollon, parisuhteen ja kaiken sitä, mitä elämältä ylipäänsä haluamme. Valtio on rakenne yhteiskunnan ympärillä. Se ei missään nimessä ole sama asia kuin yhteiskunta.
Väite, että ilman veroja ei olisi yhteiskuntaa, on yhtä absurdi kuin väite, että ilman sadetanssia kuolisimme kuivuuteen. Osoittaa äärimäistä moraalisen mielikuvituksen puutetta, ettei osaa edes kuvitella yhteiskuntaa ilman kaikkia julkisen sektorin verovaroin tarjoamia palveluita.
Demokratiassa on paljon vikaa, mutta meillä ei ole parempaakaan tapaa nyt tarjolla valtion pyörittämiseen.
Kun muistutetaan, että verotus on varkautta, ei pyritä romuttamaan valtiota tai kaatamaan yhteiskuntaa. Tavoitteena on ainoastaan muistuttaa ihmisille demokraattisessa yhteiskunnassa, että jokainen palveluihin tai etuuksiin käytetty euro on otettu väkisin joltain muulta. On turhan helppo kuvitella rahan tulevan jostain runsaudensarvesta, joka mahdollistaa kaikkien halujemme toteutumisen.
