Maaseutumediassa oli juttu 15-vuotiaasta ilmajokelaispojasta Välkkilän Eerosta, joka rakentaa omaa tuulivoimalaa. Artikkeli maalaa kuvan kunnollisen oloisesta nuoresta miehestä, joka ei jää sohvan pohjalle makaamaan. Pienestä pitäen Eero on ollut ahkera, reipas ja kätevä käsistään. Pojan taidot, asenne ja työhalut ovat luonnollisesti perityneet kotoa.
Muuten hyvä, mutta nyky-Suomessa tällainen Eeron kaltainen mallikansalainen voi olla pahimmillaan varsinainen taparikollinen. Pelkästään yhden artikkelin perusteella paljastuu monta potentiaalista rikettä, joista keskeisissä myös hänen Erkki -isänsä on osallisena.
Heti haastattelun alussa kerrotaan Eeron vieneen hakekuorman isänsä asiakkaalle. Viime kesänä astui voimaan liikennelupalain muutos, jonka mukaan maataloustraktorilla tehtävät muut kuin maa- ja metsätalouden kuljetukset vaativat jatkossa liikenneluvan. Toivottavasti hänellä on vaaditut yli 1000 euron luvat tähän toimintaan.
Syksyllä Eero kuskasi sisarensa kanssa 250 kuutiota hiekkaa. Tällaiseen kotitarveottoon ei vielä tarvitse lupaa, mutta jos he olisivat kuskanneet kaksinkertaisen määrän, olisi kuntaan tehtävä ilmoitus. Artikkelista ei kuitenkaan käy ilmi, onko hiekanottopaikat sijoitettu ja ainesten ottaminen järjestetty Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaisesti. Oletan, että on. Myös viime syksyn tilanne Eeron ja Aino -sisaren ”traktorikorttien” suhteen jää epäselväksi.
Siinä ainakin mennään pieleen, että alle 16-vuotias ei saa nuorten työntekijäin suojeluasetuksen mukaan tehdä töitä traktorilla, joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone. Kiellettyjä ovat myös maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikelkalla ja mönkijällä tehtävät työt. Isänsä mukaan Eero on pienestä pitäen tehnyt kaikenlaista traktoriurakkaa.
Aijaijai mitä kriminaaleja!
Varsinainen artikkeli kertoo kuitenkin Eeron tuulivoimalaprojektista. Toivottavasti hän on tarkistanut alueen yleiskaavan ja on tietoinen kaikista vaadituista luvista tai selvityksistä.
Tuulivoimalan rakentaminen vaatii nimittäin aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan (MRL 125 ja 126 §). Jos Eero aikoo rakentaa ranta-alueelle, tarvitaan myös poikkeamispäätös suunnittelutarpeesta ranta-alueella (MRL 72 ja 172 §). Lisäksi aluehallintoviraston kanssa tulee selvittää mahdolliset vesistövaikutukset ja hankkia tarvittavat luvat. Ranta-alueen ulkopuolella rakentaminen voi rakennusluvan lisäksi edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 16 ja 137 §).
Eero tarvitsee myös ympäristöluvat, jos alueella on pysyvää tai loma-asutusta. Hänen täytyy selvittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa, voiko voimalan käyntiäänestä ja pyörivien lapojen varjon vilkkumisesta aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille.
Pelkään, etteivät itse tehdyt käämitykset ja sähkötyöt täytä vaadittavia viranomaiskriteerejä, eivätkä käytetyt osat ole CE-hyväksyttyjä. Eerolla, joka vasta suunnitteli menevänsä opiskelemaan, ei varmastikaan ole tuulivoimalaan liittyviin sähkötöihin vaadittavaa muodollista pätevyyttä, vaikka osaaminen luultavasti löytyy. Mikäli Eero saa voimalan pystyyn, ensimmäinen paikalle osuva viranomainen luultavasti käskee purkaa koko häkkyrän, koska hitsaussaumoja ei ole tehnyt standardin SFS-EN 287-1 mukaan pätevöitynyt hitsaaja, eivätkä CE-merkinnän EN 1090-1 vaatimukset tule täytettyä.
Maaseutumedian artikkelin lopussa toimittaja kiteyttää varsin hyvin: ”Eero on loistava esimerkki huomisesta. Ei välitetä, jos yhteiskunta on masentunut. Oma tekemisen palo vie poikaa eteenpäin. Koko yhteiskunta menee eteenpäin, jos vain eeroille annetaan työkalu käteen”. Näinhän se on. Myös minun mielestäni Eero (ja isänsä) ovat mallikansalaisia, mutta perhana kun se eteenpäinvievä työkalu ei ole CE-hyväksytty.
Veikkaan, että voimala – ja monta muutakin asiaa – olisi jäänyt tekemättä, jos Eero olisi tietoinen kaikista säännöistä, asetuksista ja direktiiveistä. Ylisäännelty EU-Suomi ei ole millään tavalla otollinen kasvualusta perinteisille innovaatioille. IT-ala vielä porskuttaa, koska sääntely ei ole pysynyt teknologian kehityksen perässä ja vaadittavat työvuorolistat sekä muut turhat viranomaisdokumentit voi generoida automaattisesti Excelissä.
Olen viime vuosina viihtynyt aika paljon täällä lapsuudenkodissani Puolangalla, josta aikanaan lähdin ”maailmalle”. Yksi keskeinen syy viihtymiseen on se, että täällä voi oikeastaan tehdä ihan mitä huvittaa ilman, että siitä kukaan tulee sanomaan. Oli kyse sitten tuulivoimalan rakentamisesta tai kaivurilla kaivelusta. Ehkäpä se tulevaisuuden tekemisen palo täytyy etsiä maalta virkamiesten ulottumattomista. Juha Vainiota lainaten: ”Viranomaiset saa mua turhaan etsiä, vielä riittää sentään jonkin verran metsiä”.
ps. Maatilan pihassa on kuulemma myös Eeron ja Erkki-isän valmistama kylpytynnyri kiukaineen. En tiedä olivatko kiukaan osalta asianmukaiset tulityösuunnitelmat sekä tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitykset ja arvioinnit kunnossa. Epäselväksi jää myös se, onko kummallakaan kiukaantekijöistä tulityökorttia tai edes tulityölupaa.
