Vastasin Sanoman vaalikoneeseen, jottei sinun tarvitse. Tässä siis kaikki oikeat vastaukset ja oikeat mielipiteet. Osa kysymyksistä oli tyhmiä ja harva liittyi suoraan Oulun tilanteeseen, mutta ehkä näistä näkee kuitenkin aika hyvin sen, mitä mieltä olen mistäkin käytännön asiasta.
- 1. Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Jokseenkin eri mieltä
Kouluaikana käytiin nurkan takana tupakalla ja painittiin välitunnilla. Hankala kuvitella, että kännykän käyttö välitunnilla olisi jotenkin vakavampi ongelma. Käsittääkseni puhelinten käyttö oppitunnilla on jo nyt kiellettyä. Toki on hyvä, että lapset ja nuoret myös liikkuvat ja ovat sosiaalisia koulupäivän aikana, mutta täysi kännykkäkielto sitä tuskin edistää. - 2. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Ei samaa eikä eri mieltä
En näillä tiedoilla osaa ottaa tähän kantaa. Yleisesti ottaen en pidä mielekkäänä maksaa enemmän palkkaa kuin on tarve – mutta jos varhaiskasvatuksessa on oikeasti pulaa osaavasta henkilöstöstä ja palkka on ainoa este rekrytoinnille, silloin se voi olla perusteltua. Ensin pitäisi selvittää, onko kyse oikeasti palkkatasosta vai jostain muusta, kuten työoloista tai johtamisesta. - 3. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Jokseenkin eri mieltä
Kouluissa on nyt jo moninkertainen määrä kaikkea muuta kuin opetushenkilöstöä verrattuna siihen aikaan, kun PISA-tulokset olivat maailman kärkeä. Ongelma ei ole pelkästään resurssien määrä, vaan se, mihin ne kohdennetaan ja miten koulujen toimintaa on muutettu viime vuosikymmeninä. Lisää palkkalistoja voidaan toki tehdä, mutta jos opetuksen laatu ei samalla parane, se ei ratkaise mitään – paitsi kasvattaa kuntaveroprosenttia. - 4. Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Jokseenkin samaa mieltä
Voi siitä karsia hyvässäkin taloustilanteessa. Jos kunnan taloustilanne on heikko, ensimmäisenä säästetään siitä, mikä ei ole välttämätöntä – ja kyllä, teatterit ja orkesterit kuuluvat siihen kategoriaan. Kulttuurilla on arvonsa, mutta jos sen arvoa täytyy perustella jatkuvalla verorahoituksella, joku ei toimi. Kulttuurin pitäisi pääasiassa pyöriä lipputuloilla ja yksityisellä rahalla, ei veronmaksajien taskuilla. - 5. Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Jokseenkin eri mieltä
Kaikesta on voitava säästää ja leikata, myös kirjastoista. Lähikirjastot ovat tärkeitä, mutta niiden merkitys ei ole enää sama kuin aikana, jolloin ihmiset eivät päässeet käsiksi tietoon muuten kuin kirjaston kautta. Säästökohteita on etsittävä kokonaisuus huomioiden, eikä mikään sektori voi olla täysin pyhä ja koskematon. - 6. Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Kuntani veroprosentin tulisi olla mahdollisimman matala. Menojen kasvattaminen ei voi olla automaattinen syy verojen korottamiseen, vaan ensin pitää katsoa, onko rahankäyttö ylipäänsä tehokasta. Jos veroja nostetaan aina, kun on ”paineita menojen kasvattamiseksi”, niin milloin on muka se hetki, jolloin veronmaksajaa ei rasiteta yhtään enempää? Kunnan tehtävä ei ole loputtomasti laajentaa palveluita, vaan hoitaa ydintehtävänsä mahdollisimman kustannustehokkaasti. - 7. Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Ei samaa eikä eri mieltä
Kuntaan pitää houkutella investointeja ylipäänsä. Ei ole mitään järkeä rajata houkuttelua pelkästään ”vihreän siirtymän” hankkeisiin, kun kaikki yritysinvestoinnit tuovat työpaikkoja ja elinvoimaa. Tuulivoima, aurinkovoima ja vähäpäästöiset tehtaat voivat olla osa kokonaisuutta, mutta niiden suosiminen jonkin muun kustannuksella on typerää. Kunnan tehtävä on tarjota hyvät edellytykset kaikille järkeville investoinneille, eikä leikkiä ideologista portinvartijaa. - 8. Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
Jokseenkin eri mieltä
Asuinalueiden eriytyminen on luonnollinen ilmiö, eikä se tarkoita automaattisesti ongelmaa. Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa omien tarpeidensa, mieltymystensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Vuokra-asuntokasarmeihin keskittyy usein enemmän vähäosaisuutta ja etnistä värinää, kun taas omakotitaloalueille muuttaa varakkaampaa väkeä. Jos jotain voi tehdä, niin varmistaa, että kaikilla alueilla on riittävät peruspalvelut ja että kenelläkään ei ole pakottavaa tarvetta muuttaa pois esimerkiksi turvattomuuden tai huonojen palveluiden takia. - 9. Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Jokseenkin eri mieltä
Oulun väkiluku kasvaa noin 3000 asukkaalla vuodessa. Ei se ole vähenemässä. Väestökehitys ei ole yksinkertainen plus-miinus-lasku, jossa ainoa ratkaisu on haalia lisää väkeä ulkomailta. Jos tavoitteena on varmistaa työikäisen väestön riittävyys, ensimmäisenä kannattaisi huolehtia siitä, että nykyiset oululaiset viihtyvät, pysyvät kaupungissa ja että heille on tarjolla työtä. - 10. Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
Ei samaa eikä eri mieltä
Rakentaminen ja luontoalueiden säilyttäminen eivät ole automaattisesti toistensa vastakohtia, vaan tasapainoilua tarvitaan. On aivan selvää, että on ”luontoalueita”, jotka ovat lähinnä tyhjänpäiväistä risukkoa. Ei sinne pidä rakentaa vain asuntojen hintojen takia, vaan jos se on muuten järkevää kaupunkikehityksen kannalta. Toisaalta on myös alueita, joita ei kannata rakentaa pilalle. Ei tämä ole ideologinen kysymys, vaan käytännön harkintaa vaativa asia. - 11. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Täysin eri mieltä
Julkisten menojen jatkuva paisuttaminen ei ole kestävä ratkaisu, eikä veronkorotuksilla voi loputtomasti paikata tehottomuutta. Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien on oltava kohtuullisessa suhteessa talouden kantokykyyn, eikä veronmaksajien rahaa voi loputtomiin nyhtää ilman, että sillä on kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen, investointeihin ja yleiseen hyvinvointiin. Jos julkinen sektori ei tule toimeen nykyisillä tuloillaan, ensin on katsottava, missä voidaan tehostaa ja leikata turhaa – vasta sitten voidaan viimeisenä keinona miettiä veronkorotuksia. - 12. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Täysin samaa mieltä
Ihmisten erilaiset taidot, lahjakkuus ja ahkeruus ansaitsevat tulla palkituiksi, ja suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, kun ne perustuvat osaamiseen ja työn määrään. Taloudellinen kannustavuus on keskeinen tekijä innovaation, yrittäjyyden ja koko yhteiskunnan vaurauden kasvussa. Jos kaikki tienaisivat saman verran riippumatta työpanoksestaan, motivaatio kehittyä, tehdä enemmän ja ottaa riskejä katoaisi. Oleellista on, että järjestelmä on reilu, ja kaikilla on mahdollisuus nousta omalla työllään parempaan asemaan – ei se, että kaikilla olisi samat tulot. - 13. Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Täysin eri mieltä
Valtion ”reiluuden nimissä” tekemä markkinoiden säätely johtaa lopulta siihen, että markkinoita ei pian ole – eikä vessapaperia. Historia on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka liiallinen valtion ohjaus johtaa tehottomuuteen, resurssipulaan ja lopulta huonompaan lopputulokseen kaikille. Markkinat eivät ole täydelliset, mutta säännöt ja reilu kilpailu takaavat parhaiten sen, että hinnat pysyvät kohtuullisina ja tarjonta vastaa kysyntää. Mitä enemmän valtio yrittää ”korjata” tätä, sitä enemmän se yleensä sotkee toimivaa järjestelmää. - 14. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Jokseenkin samaa mieltä
Haluaisin olla eri mieltä, mutta vastakkaisia esimerkkejä tulee vastaan aivan liikaa. Sosiaaliturvan tarkoitus on auttaa niitä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, mutta järjestelmässä on liikaa kannustinloukkuja ja tilanteita, joissa työnteon sijaan on helpompaa ja kannattavampaa jäädä tukien varaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki tukien saajat käyttäisivät järjestelmää väärin, mutta jos työssäkäyvät joutuvat ihmettelemään, miksi tekemällä mitään ei saa enempää kuin tekemättä mitään, niin jotain on pielessä. - 15. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Täysin samaa mieltä
Valtion ja kuntien ei pitäisi olla mukana minkäänlaisessa yritystoiminnassa, poislukien luonnolliset monopolit, kuten vesilaitokset – mutta siihen se jääkin. Julkinen sektori ei ole tehokas, ketterä eikä riskinsietokykyinen samalla tavalla kuin yksityinen yritystoiminta. Kun valtio tai kunta pyörittää yritystä, se vääristää kilpailua, sitoo veronmaksajien rahaa ja johtaa usein tehottomuuteen. Jos yritystoiminta on kannattavaa, se pysyy pystyssä ilman julkista omistusta. Jos se taas ei ole kannattavaa, ei veronmaksajien rahoja pitäisi käyttää sen pyörittämiseen. - 16. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Jokseenkin eri mieltä
Monikulttuurisuus voi tuoda etuja esimerkiksi osaamisen, innovaatioiden ja työvoiman saatavuuden kautta, mutta rikos- ja raiskaustilastot puhuvat muuta, eikä nykytilanteesta voi olla kovin mielissään. Ongelma ei ole monikulttuurisuus sinänsä, vaan se, millä perusteilla ja millaisella taustalla maahanmuutto tapahtuu. Jos painotus olisi enemmän työperäisessä ja yhteiskuntaan sitoutuneessa maahanmuutossa sosiaaliturvaperusteisen muuttoliikkeen sijaan, tilanne voisi olla aivan toinen. - 17. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Ei samaa eikä eri mieltä
Kristilliset arvot voivat olla hyvä pohja päätöksenteolle siinä missä muutkin arvot. Ylipäänsä ihmisillä on aina jokin arvopohja, joka ohjaa heidän päätöksiään vähintäänkin taustalla, ja kristillistä arvopohjaa voi tulkita monella tavalla. Tämän vuoksi vastaan ”Ei samaa eikä eri mieltä”. Päätöksenteon tulisi kuitenkin perustua ensisijaisesti faktoihin ja yhteiskunnan parhaaseen, eikä uskonnolliseen viitekehykseen – vaikka moni kristillinen arvo, kuten rehellisyys ahkeruus ja lähimmäisenrakkaus, ovat sinänsä hyviä lähtökohtia myös politiikassa. - 18. Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Jokseenkin eri mieltä
En oikein tiedä, millä tavalla tätä pitäisi nykyistä paremmin huomioida. Sukupuolen moninaisuus on jo huomioitu lainsäädännössä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa, joten kysymys on lähinnä siitä, mitä käytännössä halutaan vielä muuttaa ja millä perusteilla. Jos kyse on asiallisesta kohtelusta ja yhdenvertaisuudesta, niin totta kai, mutta jos tarkoitetaan jonkinlaisia uusia velvoitteita tai sääntelyä, niin niitä olisi hyvä perustella tarkemmin. Tämä on lähinnä näitä vaalikoneen tyhmiä kysymyksiä millä sitten sanotaan, että Henri on konservatiivi vaikka en edes ole. - 19. Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Jokseenkin eri mieltä
Rehellisyys ja uteliaisuus ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia. Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät ole hyveitä, vaan koirien arvoja. Ihmisen kuuluu ymmärtää, kyseenalaistaa ja tehdä itsenäisiä päätöksiä – ei totella sokeasti vain siksi, että joku käskee. Maailma ei tarvitse lisää kuuliaisia sääntöjen noudattajia, vaan ihmisiä, jotka ajattelevat itse ja osaavat perustella omat päätöksensä. - 20. Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Ei samaa eikä eri mieltä
Suomen pitää ylipäänsä kyetä toimimaan riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät, mutta se ei tarkoita, että kaikissa tilanteissa päästöjen vähentäminen on järkevin vaihtoehto. Ympäristötoimien tulee olla kokonaistaloudellisesti ja käytännön vaikutuksiltaan perusteltuja. Jos päästöjen vähentäminen on mahdollista ilman kohtuutonta haittaa esimerkiksi taloudelle tai huoltovarmuudelle, se on järkevää. Toimilla pitää kuitenkin olla todellinen vaikuttavuus ja niissä pitää olla jotain mieltä. Lähtökohtaisesti päästöjen vähentäminen on järkevää, mutta kaikenlainen ideologinen puuhastelu sen aiheen ympärillä harvoin on. - 21. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Täysin samaa mieltä
Kenen muun etu sitten pitäisi asettaa edelle? Poliitikkojen tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Tämä ei tarkoita, että sulkeudutaan maailmalta tai lopetetaan kansainvälinen yhteistyö, mutta päätösten tulee ensisijaisesti palvella niitä, jotka ovat politiikan maksajia ja vaikutusten kohteita – eli suomalaisia. Jos poliitikko asettaa jonkun muun etusijalle, hän on väärässä ammatissa. - 22. Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin eri mieltä
Ympäristölähtökohdat ovat tärkeitä, mutta harvoin ne enää nykyään ovat todellisessa ristiriidassa talouskasvun ja työpaikkojen kanssa – neuvostoliittolaisten biojätetehtaiden aika on ohi. Kysymyksellä kuitenkin tarkoitetaan käytännössä sitä, pitäisikö esimerkiksi akkutehdas jättää rakentamatta, koska tontilta löytyi hiirenpaskaa. Tämän vuoksi vastaan, että ”Jokseenkin eri mieltä”. Ympäristönsuojelu on tärkeää, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kaikki kehitys ja investoinnit torpataan varmuuden vuoksi. - 23. Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Ei samaa eikä eri mieltä
Jos se johtaja olen minä, niin kyllä – jos joku muu, niin ei. Kysymys on tyhmä. ”Vahva johtaja” voi tarkoittaa mitä tahansa Napoléonista Jorma Uotiseen, eikä sääntöjen rajamailla toimiminen itsessään kerro vielä mitään siitä, onko kyseessä hyvä vai huono asia. Yleisesti ottaen vahva johtaja on hyväksi silloin, kun hän on pätevä ja tekee fiksuja päätöksiä. Jos taas johtaja on täysin pihalla, niin sääntöjen rajamailla toimiminen ei paranna tilannetta, vaan pahentaa sitä. Sanoisin, että kriisitilanteessa vahva johtaja on yleensä hyväksi ja tarpeen. Ja kriisien ulkopuolella jos se olen minä. - 24. Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Koko Suomen väkisin asuttaminen veronmaksajien rahoilla ei ole järkevää, mutta kunnilla pitäisi olla suurempi autonomia houkutella asukkaita ja yrityksiä omilla keinoillaan. Esimerkiksi paikalliset verovapaudet tai muut houkuttimet, kuten bordelli ja kasino, voisivat muuttaa syrjäseudut kustannuserästä tulonlähteeksi. Jos joku haluaa asua erämaassa, se on hänen oma päätöksensä – mutta valtio ei voi loputtomasti tekohengittää alueita, joilta ihmiset muuttavat pois. - 25. Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Ei samaa eikä eri mieltä
Ei kaupungistuminen ole minusta hyvä tai huono asia – se vain on. Ihmiset muuttavat sinne, missä on työtä, palveluita ja mahdollisuuksia, eikä kaupungistuminen ole mikään ideologinen kysymys. Tärkeämpää kuin kaupungistumisen arviointi hyväksi tai huonoksi on se, että ihmiset voivat itse valita, missä haluavat asua, ilman että politiikalla pyritään pakottamaan kehitystä suuntaan tai toiseen. - 26. Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi.
Jokseenkin eri mieltä
Ei yksityisautoilua tarvitse erikseen tukea – riittää, ettei sitä jatkuvasti hankaloiteta. Hyvin se Corolla kulkee Pudasjärvellä ja Puolangalla, kunhan bensaa saa kohtuulliseen hintaan ja tiet pidetään ajettavassa kunnossa. Tuki ei ole oikeastaan koskaan järkevä ratkaisu, mutta haittojen poistaminen on. Jos vaihtoehto on olematon joukkoliikenne tai yksityisauto, niin älkää ainakaan tehkö autoilusta kallista ja hankalaa. - 27. Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa.
Täysin eri mieltä
Paitsi Helsingissä – ihan kiusallaan. Olisi hauska katsoa Oulusta käsin, miten homma toimii, kun Helsingissä kielletään autoilu kokonaan ja ainoa tapa liikkua on potkulaudat, raitiovaunut ja citykanit. Ylipäänsä liikennepolitiikka ei saisi perustua ideologiaan, vaan järkevään suunnitteluun, jossa huomioidaan eri liikkumismuodot. Ihmisillä pitää olla vapaus valita, millä liikkuvat – ilman, että jotain vaihtoehtoa tietoisesti ajetaan alas. - 28. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun.
Täysin samaa mieltä
Ilmastotoimet eivät saa olla keppihevonen autoilun kurittamiselle. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää ilman, että tavallisen ihmisen liikkumisesta tehdään luksusta. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eikä vaihtoehtoja yksityisautoilulle ole kaikkialla. Tavoitteiden pitää olla realistisia, eikä niitä saa toteuttaa pelkästään verotusta kiristämällä. Vasemmalla laidalla yksityisautoilua vastustettiin ideologisista syistä jo kauan ennen kuin sanaa ”ilmastotoimet” oli edes keksitty. Tosiasiassa autoilun kurittaminen on monille enemmän periaatekysymys kuin ympäristötoimi, ja tämän seurauksena moni oikeasti toimiva ratkaisu jää sivuun, koska tärkeintä on tehdä autoilusta mahdollisimman kallista ja vaikeaa. - 29. Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö.
Täysin eri mieltä
Järjetön ajatus Oulussa. Suomen talviolosuhteissa nastarenkailla on paikkansa, varsinkin täällä pohjoisessa, missä tiet ovat jäässä puolet vuodesta. Jos kitkat sopivat omaan ajoon, hienoa – mutta mitään yleistä kieltoa ei pidä tehdä. - 30. Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Erityisluokkien lakkauttaminen on johtanut siihen, että monet vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa riittävää yksilöllistä opetusta ja tukea. Opettajat taas joutuvat venymään mahdottomuuksiin, kun samassa luokassa voi olla hyvin eri tasoisia oppilaita, joista osa tarvitsisi huomattavasti enemmän ohjausta ja rauhallista oppimisympäristöä. Erityisluokat eivät ole syrjäyttävä, vaan oppimista tukeva ratkaisu niille, jotka niitä tarvitsevat. Jokaiselle oppilaalle pitäisi tarjota sellainen oppimisympäristö, jossa hän voi menestyä – ei tunkea kaikkia samaan muottiin vain periaatteen vuoksi. - 31. Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaan.
Jokseenkin eri mieltä
Jos nykyisellä rahalla saa kelvollista ruokaa, niin miksi pitäisi käyttää siihen enemmän rahaa? Ei ole mitään itseisarvoa siinä, että käytetään enemmän rahaa johonkin, mikä toimii jo riittävän hyvin. Jos kouluruoan taso olisi oikeasti ongelma, ensin pitäisi selvittää, onko kyse rahasta vai siitä, miten rahat käytetään. Enemmän rahaa ei automaattisesti tarkoita parempaa ruokaa – se tarkoittaa vain, että joku saa enemmän rahaa. - 32. Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi.
Ei samaa eikä eri mieltä
Kiusaamista on hyvä vähentää, mutta en tiedä, vähentääkö koulunuorisotyö sitä – ja jos vähentää, niin minkä verran ja mihin hintaan. Kaikki hyvät tavoitteet eivät oikeuta lisämenoja ilman, että niiden vaikuttavuus on selvillä. Jos koulunuorisotyö tutkitusti vähentää kiusaamista tehokkaasti ja kustannukset ovat järkevät, niin silloin sitä voi lisätä. Mutta jos kyse on vain siitä, että palkataan lisää sosionomeja ja pidetään pari työpajaa ilman todellisia tuloksia, niin sitten ei. - 33. Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin.
Jokseenkin samaa mieltä
Ihan oikeasti. Tämä kysymys on huono vitsi. Voin kuvitella siellä kun on toimituksessa hihitelty, että nyt tuli hyvä. Jos Afrikan tähti on pahinta, mitä päiväkodeissa ja esikouluissa tapahtuu, niin asiat ovat aika hyvin. Kyseessä on lasten lautapeli, ei imperialistinen valloittajasimulaattori. Jos tämä on poliittinen kysymys, niin ehkä meillä on isompiakin ongelmia. - 34. Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin.
Jokseenkin eri mieltä
On tärkeää, että lahjakkailla ja motivoituneilla lapsilla on edes jonkinlainen mahdollisuus toteuttaa itseään, sen sijaan että kaikki tasapäistetään. Painotettu opetus ei ole ongelma, vaan mahdollisuus niille, jotka hyötyvät siitä. Jos koulujen eriytyminen on huolenaihe, ratkaisu ei ole heikentää hyvää, vaan parantaa huonoa. Tasapäistäminen ei tuo ketään ylemmäs – se vain estää parhaita kehittymästä. - 35. Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa.
Täysin eri mieltä
Kouluruokailussa tärkeintä on monipuolisuus, laatu ja vaihtoehtojen tarjoaminen – ei tietyn ruoka-aineen karsiminen ideologisista syistä. Jos joku haluaa syödä kasviksia, siihen on mahdollisuus, mutta liharuoan vähentämisestä ei pitäisi tehdä poliittista päätöstä. Koulujen ja päiväkotien tehtävä on tarjota monipuolista ja ravitsevaa ruokaa, joka maistuu lapsille ja nuorille. On uutisoitu, että kasvisruokapäivänä jopa 60 % yläkoululaisista jättää kokonaan syömättä, jolloin ruoka menee roskiin. Tämä on seuraus siitä, kun tehdään ideologisesti värittyneitä päätöksiä, vaikka on olemassa vuosikymmenien tilastot siitä, mikä ruoka maistuu ja mikä ei. Henkilökohtaisella tasolla minulla on matala kynnys tarjota omille lapsille eväät, jos koulussa ei saa kunnollista ruokaa. - 36. Kotikuntani pitää maksaa syntyneestä lapsesta kertaluonteinen vauvaraha, jotta kuntaan saadaan lisää lapsiperheitä.
Jokseenkin eri mieltä
Jos tätä olisi kysytty 2021, olisin ollut täysin samaa mieltä, koska muiden taskuista otettu raha kelpaa minun taskuihini. Vakavasti ottaen, Oulussa osataan panna lapsia alulle ilman erillistä kannustintakin. Jos kaupunki haluaa houkutella lapsiperheitä, parempi tapa on panostaa järkevään kaavoitukseen, hyviin palveluihin ja sujuvaan arkeen – ei kertaluonteiseen lahjarahaan. - 37. Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Työvoimapalvelujen lakkauttaminen ja säästyneiden rahojen käyttäminen verojen alentamiseen parantaa kotikuntani elinvoimaa. En näe parannusta siinä, että kampaviinerit tilataan palaveria varten eri osoitteeseen. Jos uudistus ei muuta mitään muuta kuin hallinnon organisaatiokaaviota, se ei paranna elinvoimaa, vaan siirtää vain rahan ja byrokratian paikkaa. - 38. Itä-Suomea pitää tukea muiden alueiden kustannuksella Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi.
Jokseenkin eri mieltä
Tietääkseni Venäjä ei ole vielä hyökännyt Itä-Suomeen. Tai on, mutta siitä on jo yli 70 vuotta. Itä-Suomen elinkeinoelämä on kärsinyt rajan sulkeutumisesta, mutta ratkaisun pitää olla jotain muuta kuin tukiraha, joka vain pitää yllä entistä riippuvuutta valtion avusta. Tärkeämpää on auttaa aluetta sopeutumaan ja löytämään uusia keinoja elinvoiman ylläpitämiseen – ei kaataa sinne muiden alueiden verorahoja. - 39. Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotuotot pitää tasata muiden kuntien kesken.
Jokseenkin eri mieltä
Miksi pitäisi? Mikseivät kunnat saisi kilpailla investoinneista? Jos kunta on onnistunut houkuttelemaan tuulivoimainvestointeja ja saanut siitä tuloja, miksi sen pitäisi maksaa siitä suojelurahaa muille kunnille? Tällainen tasajako vain vähentäisi kuntien motivaatiota kehittää elinvoimaansa ja houkutella investointeja. Kun investoinneista ei kukaan hyödy, ei niitä kukaan myöskään edistä. - 40. Kotikunnassani on leikattava ennemmin menoja kuin kiristettävä veroja talouden vakauttamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Menot kasvavat automaattisesti, ellei niitä tietoisesti hillitä – vähän kuin kynnet, joita on säännöllisesti leikattava. Jos valitaan veronkorotukset menojen sijaan, lopputuloksena on loputon verorasitus ja jatkuvasti paisuva julkinen sektori. Kestävä talous vaatii, että menot mitoitetaan tulojen mukaan – eikä niin, että tuloja yritetään kasvattaa loputtomilla veronkorotuksilla. - 41. Uskon, että kuntani on elinkelpoinen itsenäisenä jatkossakin.
Täysin samaa mieltä
Eiköhän Oulu vielä toistaiseksi pärjää. Oulun elinkelpoisuutta voisi kyllä parantaa kuntaliitos Kempeleen kanssa – ainakin jos otetaan siinä Kempeleen hallinto-organisaatio ja annetaan oululaisille viranhaltijoille kenkää. Oulun talous ja hallinto voisivat kaivata hieman kempeleläistä tehokkuutta ja vähemmän byrokraattista pyörittelyä. - 42. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.
Täysin eri mieltä
Kiinteistövero on jo valmiiksi yksi harvoista veroista, joita et voi välttää edes olemalla työtön, sairas tai muuten pienituloinen. Se osuu kovimmin ihmisiin, jotka asuvat omistamassaan asunnossa tai talossa ilman suuria tuloja. Jos kunnilla on talousongelmia, niiden pitäisi ensisijaisesti katsoa, mihin rahaa käytetään, eikä aina miettiä uusia tapoja kiristää veronmaksajia. Lisää veroja ei ole ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Se ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan. - 43. Vanhojen asuntojen purkamisesta pitää maksaa romutuspalkkio.
Jokseenkin eri mieltä
Eiköhän Suomessa ole jo ihan tarpeeksi erilaisia tukihimmeleitä ilman, että aletaan maksamaan rahaa siitä, että joku purkaa vanhan talonsa. - 44. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.
Jokseenkin eri mieltä
Kyseessä on paras keino varmistaa, ettei missään ole hyviä asuinalueita. Slummiutuminen ei johdu siitä, että ihmiset asuvat omistus- tai vuokra-asunnoissa, vaan siitä keille asunnot päätyvät ja millaisia kannustimia asukkaille tarjotaan. Pakotettu sekoittaminen voi yhtä hyvin johtaa kaikkien alueiden tasapäistymiseen alaspäin sen sijaan, että se nostaisi heikompien alueiden elinvoimaa. - 45. Ympäristö pitää asettaa kotikunnassani talouskasvun ja työpaikkojen edelle.
Jokseenkin eri mieltä
Ympäristö olisi sinänsä helppo asettaa edelle, kun talouskasvua ei ole eikä työpaikkoja, mutta ”ympäristötoimia” voidaan aina tehdä. Vähän kuin itse nuorena miehenä asetin tietokonepelaamisen vapaan seksin edelle. Vain toisen määrä oli tosin itse valittavissa. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole ristiriidassa, vaan järkevällä kaavoituksella ja päätöksenteolla voidaan huomioida molemmat. Tärkeintä on tehdä päätöksiä, jotka eivät perustu pelkkään ideologiaan, vaan järkeviin kokonaisratkaisuihin. Näin saadaan sekä ympäristö- että talousasiat kuntoon ilman turhaa vastakkainasettelua. - 46. Kuntaani ei pidä rakentaa tuulivoimaa, sillä se rasittaa luontoa ja tuhoaa mökkimaiseman.
Jokseenkin eri mieltä
Tuulivoima ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mutta kaavoituksen pitää olla järkevää, eikä sitä pidä sijoittaa ihan mihin sattuu. Jos vaihtoehto on mökkimaiseman pilaaminen tai ettei ole pian varaa pitää mökissä valoja päällä, niin valinta on aika selvä. Rakennetaan tuulivoimaa sinne, minne se sopii – halukkaita ottajia kyllä piisaa. - 47. Susien kaatoluvista pitäisi päättää kunnissa ja kantaa harventaa alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen lähellä.
Jokseenkin eri mieltä
Nykyiseen malliin vaikutetaan jo lainsäädännöllä, ja suurpetojen (eli myös susien) metsästyslupiin suunnitellaan muutosta. Sudet eivät valitettavasti kunnioita kuntarajoja, eikä paikallinen päätöksenteko välttämättä ota kokonaisuutta huomioon. Käytännössä alueilla, joissa sudet aiheuttavat ongelmia, on yleensä ollut tapana hoitaa tilanne tavalla tai toisella – riippumatta lupakäytännöistä. - 48. Kotikuntani pitää houkutella maahanmuuttajia aktiivisesti.
Jokseenkin eri mieltä
Kunnan ei tässä pitäisi tehdä yhtään mitään. Teki se mitä tahansa, lopputulos on parhaimmillaankin kiusallinen viraalivideo sosiaalisessa mediassa. Pahimmillaan lopputulos on kuin Sipilän taannoinen lupaus omasta talostaan pakolaisille. Joka tapauksessa siihen menee veronmaksajan rahaa ilman, että lopputulos on sen parempi kuin se, että kunta vain hoitaisi perustehtävänsä kunnolla ja antaisi ihmisten itse päättää, minne haluavat asettua. - 49. Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut kotikunnassani.
Täysin samaa mieltä
Wikipediassa on erikseen artikkeli Oulun seksuaalirikoksista. Suurin osa uhreista oli alaikäisiä, ja epäillyistä noin kaksi kolmasosaa oli täysi-ikäisiä ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Jos tämä ei ole epäonnistunutta kotouttamista, niin mikä sitten? Ja kyllä, kaupungin kuuluisin kotouttamisvideo on edelleen ”Stop, don’t touch me there, this is my no-no square.” Tai no, mikä on kenenkin määritelmä epäonnistumiselle. Oulussa on onnistuttu kyllä käyttämään miljoonia euroja rahaa tähän hommaan. - 50. Englannin kielen käyttöä kuntapalveluissa ja kouluissa on lisättävä.
Jokseenkin eri mieltä
Miksi pitäisi? Ollaan Suomessa. Jos muuttaa maahan, niin kieli kannattaa opetella – ihan jo omaksi hyödyksi. Englannin lisääminen viralliseksi asiointikieleksi on lähinnä keino viivästyttää kotoutumista ja lisätä byrokratiaan käytettäviä resursseja. Ei toki haittaa, jos jotkut palvelut ovat englanniksi saatavilla, mutta se ei saa olla itseisarvo. Suomessa viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, ja niillä mennään. - 51. Poliisihallituksen häiriöindeksin mukaan Oulu on Suomen suurista kaupungeista neljänneksi turvattomin. Varon liikkumista kaupungilla yksin iltaisin enemmän kuin aikaisemmin.
Jokseenkin eri mieltä
En ole koskaan varonut, mutta olenkin keskivartalolihava ja keski-ikäinen mies. Minua ei kukaan lähtökohtaisesti raiskaa, ja jos joku yrittäisi ryöstää, niin saisi lähinnä lompakollisen kuitteja ja ehkä vanhaksi menneen lottokupongin ilman voittoa, mutta ei niitäkään ilman tappelua. Vakavasti puhuen, tilastot kertovat karua kieltään, ja on selvää, että tietyt ilmiöt ovat lisääntyneet. Turvallisuus on tärkeä asia, ja siihen pitäisi suhtautua vakavasti eikä vain kuitata huolestuneisuutta pelkkänä ”turvattomuuden tunteena”. - 52. Oulun valtuustossa on 67 valtuutettua. Koska hyvinvointi- ja sotepalvelut on siirretty hyvinvointialue Pohteelle, valtuuston kokoa tulisi pienentää.
Jokseenkin samaa mieltä
Ihan hyvin voisi. Kuluisi vähemmän kokouskahvia ja säästäisi palkkioissa. Valtuuston koko ei automaattisesti korreloi sen päätöksenteon laadun kanssa, eikä suurempi valtuusto tarkoita tehokkaampaa tai parempaa hallintoa. Nyt kun sote-palvelut on siirretty Pohteelle, valtuustolla on vähemmän päätettävää kuin aiemmin. On perusteltua pohtia, onko näin laajalle valtuustolle enää tarvetta, vai voisiko se olla pienempi ja silti edustaa kaupunkilaisia. - 53. Oulun kaupungin johdossa on nähty viime vuosina skandaalinkäryisiä eroja. Kaupungin virka- ja luottamusjohto on pilannut tässä yhteydessä Oulun mainetta muihin kaupunkeihin verrattuna.
Ei samaa eikä eri mieltä
Jotta maineen voisi pilata, pitäisi ensin olla sellainen. Oulussa sentään ovat ymmärtäneet erota tai on annettu kenkää. Oulun kaupungin hallinnossa on ollut omat ongelmansa, mutta vaikea sanoa, ovatko ne juuri poikkeuksellisia muihin kaupunkeihin verrattuna. Suomessa on totuttu siihen, että viranhaltijat istuvat paikoillaan, vaikka mitä tapahtuisi. Oulussa on sentään tehty ratkaisuja, vaikka eivät nekään aina kovin sulavasti ole menneet.
