Avioliittolakikeskustelun jälkimainingeissa on sosiaalisessa mediassa jälleen lähtenyt kiertämään pari vuotta vanha uutinen. Uutisessa siteeratun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja sosiaalisesti konservatiivisia.
Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat. Konservatiivisuus ei tee ihmisestä tyhmempää, sellaista syyseuraussuhdetta ei ole olemassakaan.
Sen sijaan on järkeenkäypää, että mahdollisimman valmiina annettujen ajatusmallien ja kaavojen mukaan toimiminen tai saamansa kasvatuksen kyseenalaistamaton seuraaminen vaatii vähemmän henkistä ponnistelua kuin eettisten kysymysten omakohtainen pohdinta.
Vuonna 1978 perustettu Triple Nine Society (lyhenne TNS) on yhdistys, jonka jäsenyyteen vaaditaan, että on älykkäämpi kuin 99,9% väestöstä. Yhdistys on hieman samantyyppinen kuin tunnetumpi Mensa, jonka jäsenyyteen riittää ”vain”, että on älykkäämpi kuin 98% väestöstä. Pari vuotta sitten TNS järjesti jäsenilleen kyselyn paljastaakseen, millaiset ovat ”maailman fiksuimpien” poliittiset suuntaukset. Tulos – TNS:n jäsenet olivat pääsääntöisesti vapaata yhteiskuntaa kannattavia libertaareja (tai klassisia liberaaleja, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää).
Älyköt vastustavat esimerkiksi julkisia palveluita, sosialiturvaa ja yhteiskunnan puuttumista talouteen. Heidän mielestään myös huumeet tulisi laillistaa, lopettaa positiivinen syrjintä ja mahdollistaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liitot. Tulos ei tietystikään yllätä, koska klassisen liberaali ajattelu on likimain ainoa ”ideologia”, johon fiksu ihminen voi omalla ajattelullaan päätyä. Kuten eräs konservatiiviksi itsensä mieltävä tuttuni sanoikin, vaikka ei ideologiaa tunnusta, päätyy hän kuitenkin lopulta liberaaliin ratkaisuun, koska se on järkevin.
Yksinkertaisempia ihmisiä houkuttaa erilaisten ideologioiden tarjoama järjestys, joka tekee monimutkaisesta maailmasta helpomman ymmärtää. Liberaalin aatteen keskeinen ongelma onkin, että ”laissez faire” tuntuu todella vaikealta ajatukselta, kun valtio kuvitellaan jonkinlaiseksi korkeammaksi voimaksi, joka hoitaa toimenpiteillään kaikki eteen tulevat ongelmat.
Erilaiset itseään ”pragmaattisiksi” ja ”itsenäisesti ajatteleviksi” nimittävät poliitikot ovat todellisuudessa lähinnä opportunisteja, jotka menevät aina sen helpoimman ja todennäköisesti suosituimman ratkaisun taakse. Se on yksi syy sille, että nykyisestä järjestelmästä ei koskaan voi tulla mitään muuta kuin korkeintaan ”ihan hyvä”.
Niin kauan kuin ei paremmasta ole tietoa, televisiossa näkyy säännöllisesti Salatut Elämät ja fattan luukulta saa rahaa kaljaan, ei parempaa osaa tietenkään edes vaatia. Se on mielestäni sääli.
ps. Mikäli kirjoitus tuntui itseriittoiselta, omahyväiseltä ja provosoivalta, se oli tarkoituskin. Ähäkutti.
