Muistellessani Kokoomuksen kesän 2010 puoluekokousta mieleeni palasi siellä käsitelty aloite nuuskan myynnin sallimisesta. Tässä kyseisessä puoluekokouksessahan hyväksyttiin monia erinomaisia aloitteita, muiden muassa pakkoruotsin poistaminen. Nuuskan myynnin salliminen ei kuitenkaan puoluekokouksessa mennyt läpi, ikävä kyllä.
Pohjoismaista, huulen alle laitettavaa nuuskaa on Ruotsissa ja Suomessa käytetty iät ja ajat. Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:n jäseniksi yhtä aikaa vuonna 1995. Tällöin vain Ruotsi älysi pyytää erivapauden EU:n kiellosta, joka onkin nykyään voimassa koko unionin alueella Ruotsia lukuunottamatta. Suomessa nuuskaa käytetään edelleen, mutta se on käytännössä kaikki salakuljetettu Ruotsista. Hauskinta tässä kiellossa on se, että nuuskaa kokeilleiden ja nuuskaa käyttävien osuus on tasaisesti lisääntynyt vuodesta 1993.
Oikeasti Suomen kohdalla ei varmasti ollut kyse mistään vastentahtoisesta suostumisesta. Suomen holhousvaltio haluamalla halusi kieltää suomalaisilta nuuskan, kuten se tänä päivänä haluaa kieltää heiltä tupakan, alkoholin ja energiajuomat ja oikeastaan kaiken, minkä pystyy. Holhoushysteerikkomme epäilemättä tärisivät kuin ekstaasissa, kun pystyivät EU-jäsenyyden kylkiäisenä ujuttamaan nuuskakiellon kansalaisten kiusaksi.
Nykyäänkin Suomi on EU:n mallioppilas aina, kun kyse on asioista, jotka aiheuttavat suomalaisille harmia ja ylimääräisiä kustannuksia. Suomi toimeenpanee direktiivit lakeja säätämällä, vaikka kevyemmätkin menettelyt usein riittäisivät. Ainoastaan sellaisissa asioissa, joissa EU:n taholta olisi suomalaisille luvassa iloa, Suomen valtio pullikoi vastaan ja käy oikeutta.
Nuuskan kielto ei ole ainoa esimerkki. Autoverotuksesta Suomi on käräjöinyt omien kansalaistensa etuja vastaan pitkään ja kustannuksia laskematta. Kalliit viinit pilaantuvat tullin varastoissa. Epätoivoinen ja farssinomainen viivytystaistelu kankeiden kansallisten rahapeliyhtiöiden ilmiselvästi laittoman yksinoikeusaseman puolesta pokerinharrastajien etuja vastaan on käsittämätöntä seurattavaa. Suomalaisten elämän ankeuttamisen lyhyt historia on hämmentävää luettavaa. Tai olisi, jos sellainen kirjoitettaisiin.
Vaasan Kampusporvareiden tekemä aloite nuuskan vapauttamisen puolesta oli hyvin perusteltu. Puoluehallitus ei ollut vaivautunut laatimaan aloitteeseen kunnollista vastausta vaan todennut lähinnä asiaintilan EU-säädösten osalta ja ilmoittanut, että nuuska on kiistatta terveydelle haitallista. No onhan se, mutta se on silti vähemmän haitallista kuin ainakin toistaiseksi sallittuna pysynyt poltettava tupakka. Lisäksi se on paljon vastuullisempi nautintoaine poltettavaan tupakkaan verrattuna, koska siitä ei aiheudu sivullisten terveydelle minkäänlaista haittaa.
Nuuskan ainoa välitön negatiivinen ulkoisvaikutus on huulessa pullottava, irstaan näköinen ruskea mälli, jonka näkeminen saattaa tuottaa joillekin vastenmielisyyden tuntemuksia. Mutta tunteiden perusteella tehdyt pakottamispäätökset ovat ainakin oman moraalitajuni vastaisia. Logiikka on tässä aukotonta: Suomessa nuuskaa ei sallita, koska se on kiellettyä. Vaikka se on vähemmän haitallista kuin monet täällä sallitut nautintoaineet, sitä ei voida sallia, koska se on haitallista. Kun holhouskiima iskee päälle, perustelut ovat kuin päiväkodissa.
Tämä on suomalaisen politiikan ongelma laajemminkin tarkastellen. Kokoomus ei ole mitenkään poikkeustapaus. Ilmiö ylittää puoluerajat. Holhouspuolue on yksi eduskunnan suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista. Urheilu- ja ravipuolueiden ohella se on varmasti ainakin kolmen vahvimman joukossa. Kaikista eduskuntapuolueista kuitenkin juuri Kokoomuksessa on vahvin yksilönvapauden ja -vastuun traditio. Siksi minäkin olen kokoomuslainen. Teen työtä sen puolesta, että jonain päivänä Kokoomus siirtyy tässäkin asiassa omille linjoilleen ja nostaa periaateohjelmansa mukaisesti ykkösarvokseen vapauden.
