Taloustrilogia, osa I: Kuntatalous

Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa käsittelen Suomen taloutta ja kerron näkemyksiäni siitä. Talous yleensä jaetaan yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Julkinen sektori Suomessa koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Ensimmäinen kirjoitukseni koskee kuntataloutta, toinen valtion taloutta ja kolmas yksityistä sektoria, jonka kustannuksella julkinen talous pyörii. En käsittele nyt erikseen rahastoja enkä Suomen ja EU:n välisiä rahavirtoja. Kunnallispolitiikkaa seuranneet tietävät,…

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa III

Aikaisemmissa kirjoituksissani käsittelin ensin maahanmuuttoa yleisesti, tämän jälkeen turvapaikkapolitiikan näkökulmasta. Tässä osassa keskityn työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Työperäisen maahanmuuton pitäisi perustua vain ja ainoastaan suoraan työllistymiseen. Puheet työvoimapulasta yksityisellä sektorilla ovat valetta, sillä mikä tahansa yksityisen sektorin yritys osaa rekrytoida tarvitsemaansa erityisosaamista ulkomailta, mikäli sitä ei ole tarjolla kotimaassa. Maahan ei tule asuttaa ihmisiä työnhakuun,…

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa II

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin maahanmuuttoa veto- ja työntötekijöiden näkökulmista. Mielestäni maahanmuuttoon liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö pitäisi muodostaa näiden tekijöiden kautta. Lisäksi olisi tärkeää luoda maahan positiivisia vetovoimatekijöitä, jotka vähentävät aivovuotoa Suomesta ulkomaille. Tässä osassa keskityn lähinnä turvapaikkapolitiikassa näkemiini ongelmiin ja tarjoan ehdotuksia ratkaisuiksi. Vetovoimatekijöiden perusteella voidaan maahanmuuttajat jakaa karkeasti neljään kategoriaan. Turvallisuus houkuttaa maahan levottomilta seuduilta tulevia…

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa I

Suomalaisille maahanmuutto on verrattain tuore ilmiö. Ennen 1970-luvun alle kahtasataa chileläistä, ei maahamme ollut naapurimaita lukuun ottamatta kohdistunut juurikaan siirtolaisuutta. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui avioliittojen kautta, joka oli myös brasilialaisen äitini maahantulon syy kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kun maahanmuuttajien määrä on nopeasti noussut lähes 30 000 siirtolaiseen vuodessa ja maassa asuu noin 200 000 ulkomailla syntynyttä,…

Poliittinen korrektius on perseestä, osa II

Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelin poliittista korrektiutta lähinnä siitä näkökulmasta, miten sen nimissä mennään usein surkuhupaisuuden puolelle yritettäessä keksiä kiertoilmauksia sanoille, joista jonkun pelätään jossakin mahdollisesti loukkaantuvan. Poliittinen korrektius on kuitenkin paljon laajempi ilmiö. Saadakseen poliittista valtaa, yksilön tai yhteisön tulee saada moraali puolelleen, sillä moraalilla ihmisille perustellaan hyvä ja paha. Esimerkiksi kirkolla oli…

Poliittinen korrektius on perseestä, osa I

Poliittinen korrektius on alun perin tarkoittanut sellaista kieltä ja toimintaa, joka ei tarpeettomasti loukkaa vähemmistöjä. Alkuperäisestä sivistyneen, hyvän käytöksen tavoitteesta on etäydytty, ja poliittinen korrektius Suomessa lähentelee parodiaa itsestään. Aluksi aivan asiallinenkin vähemmistöihin liittyvä kommentointi leimataan epäkorrektiksi, seuraavaksi tapetaan huumori, ja nyt vaaditaan muutettavaksi jo ”rasistisia” paikannimiä, kun vanhat tuotteet on jo muutettu nimiltään korrekteiksi.…

Ymmärtämätön päätöksenteko

Niin kutsutulla divetymonoksidihuijauksella voidaan demonstroida, kuinka helposti puutteellinen tietämys tai yksipuolinen analyysi voivat aiheuttaa vääriä pelkoja. Huijaus perustuu siihen, että divetymonoksidi on kemiallinen nimi vedelle, mutta kemiaa tietämättömän korvaan se voi kuulostaa myrkylle. Konkreettinen esimerkki tästä on idaholaisen Nathan Zohnerin tekemä gallup-kysely, jossa ihmisille lueteltiin divetymonoksidin haitallisia ominaisuuksia, kuten ”vetäminen hengityselimiin voi pienissäkin määrissä johtaa…

Tilastot hyvinvoinnin mittarina

Hyvinvointivaltion ominaispiirteisiin kuuluu peilata kaikkea erilaisiin tilastoihin ja laskelmiin, joiden pohjalta yhteiskuntaa suunnitellaan. Hyvyys ja pahuus ovat suureita, joita mitataan sen mukaan, miten paljon ne tuovat kustannuksia tai tuottoja valtiolle. Tilastoja on helppo tehdä ja niiden avulla voi perustella lähes mitä tahansa. Voiko yhteiskuntaa kuitenkaan ymmärtää tilastojen ja laskelmien kautta? Otetaan esimerkiksi alkoholi, joka on…

Holhousvirastosta päivää

Valvira, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on valtakunnan holhouksesta vastaava isovelivirasto. Sen tehtävänä on valvoa ”elinympäristön terveysriskien hallintaa” ja oikeusturvan toteutumista, sekä palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vaikka virastolla on sinänsä asiallinen tarve varmistaa ihmisten oikeusturvan toteutuminen terveydenhuollon massiivisen ja kylmän byrokratian hampaissa, niin minua risoo viraston holhous alkoholi- ja tupakka-asioissa. Suorastaan ahdistaa…

Älä putoa tästä

Reilun kuukauden sisään olen törmännyt pariin uutiseen, joissa vastuu onnettomuudesta on haluttu sysätä sellaisen tahon syyksi, jolla ei ole osaa eikä arpaa onnettomuuteen. Huhtikuussa KKO päätti, että Suomenlinnan hoitokunta joutuu korvausvastuuseen vuonna 2004 tapahtuneesta 6-vuotiaan tytön kuolemasta. Perheineen saaressa vieraillut lapsi kuoli, kun hän putosi valleilta 15 metrin korkeudesta Kustaanmiekan portin luona. Tänään taas uutisoitiin…

Kaiteet kaikkialle

Oulussa virisi hiljattain terhakka keskustelu Torinrannan turvakaiteista. Ihmisten turvallisuudesta huolestunut naishenkilö teki kantelun lääninhallitukseen ja pyysi tutkimaan onko Oulun kaupunki menetellyt virheellisesti, kun vaaralliseksi tiedettyyn paikkaan ei ole saatu kaiteita. ”Humalainen mieshenkilö putosi veteen Oulun torinrannassa hotelli Radisson SAS:in ja kirjaston välistä kulkevan pyörätien kohdalla. Vettä oli ainakin miehen vyötäröön asti, mutta hän ei päässyt…